Sisustusta, ponitätikö?

Meillä on ruusukkeet roikkuneet pitkin seiniä ja ovat keränneet pölyä aivan riittävästi. Viikonloppuna tuli inspiraatio ja sain aikaiseksi tehdä ruusukkeille oman paikan olohuoneeseen. 
Mitä tarvitsin tähän korin, pahvilaatikon ja kaksi ruuvia.
Kori seinään kiinni, pahvilaatikko sisään ja pokaalit pahvilaatikon päälle. Ruusekkeet koriin kiinni ja valmis. 
Seuraavaksi pitääkin ostaa uusi kori, mihin voi alkaa ruusukkeita laittamaan. Itse olen tosi tyytyväinen lopputulokseen, kun en mikään luovin persoona ole. 

Tallillakin saatiin pienet laittamiset tehtyä ja kaikilta löytyy nyt suolakivitelineet ja oikean korkuiset ovet. Ginille laitoimme väliseinän takaisin, kun ei osaa olla isossa karsinassa ilman sotkematta. Pienemmässä karsinassa näyttää elo onnistuvan siististi. 

Ensimmäinen kerta tälle syksyä loimitusta oli eilen, kun satoi kovasti ja tuuli erittäin kylmästi. Vanhus ja mini odottivat portilla täristen päiväheinä aikaan, niin kaikki saivat takit niskaan. Loimesta ei oltu ilmeisesti samaa mieltä kaikkien kanssa. Nuorin oli halunnut rikkoa omaa loimeansa ja toinen nuorikko inhosi sitä vuolaasti. Heti illalla sisälle pääsyssä heitti piehtaroimaan ja sotkemaan itsensä.

Viime viikolla saimme paalitkin kotia, kun isäni suostui lähtemään ne kuorma-autolla hakemaan. Ihana tunne, kun tietää ettei tarvi paaleja kaukaa hakea vaan ovat nurkan takana kotona. Ihana isä, kaikista tärkein ja paras <3

Kivennäinen vaivaa myös päätä, Sara ei mielellään sitä syö. Nyt pitäisi keksiä uusi maittavampi kivennäinen käyttöön, joka sopisi tallin kaikille karvaturville.